Kestävä ja kilpailukykyinen Suomi tarvitsee vahvoja yrityksiä ja omistajia

Turun Työnantajien Yhdistys ry:n ehdotuksia seuraavan hallituksen toimenpiteiksi 2019–2022

Seuraavalla hallituskaudella Suomi näyttää astuvan merkittävän epävarmuuden ja massiivisten sisäisten tavoitekonfliktien aikaan. Tämä edellyttää päättäjiltä hyvää harkintaa sekä määrätietoista ja vastuullista politiikkaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa SOTE-uudistus ja maakuntauudistus ovat kaatuneet. Uudistusten tarve ei kuitenkaan ole poistunut mihinkään. Seuraavan hallituksen asialista tulee olemaan pitkä, kun sen on huolehdittava mm. valtion rahoituspohjan turvaamisesta, työmarkkinoiden, palvelu- ja hallintorakenteiden uudistamisesta, tarkasteltava sosiaaliturvaa, tehtävä merkittäviä puolustushankintoja sekä vastattava heti kautensa aluksi EU:n kiertävästä puheenjohtajuudesta.

1. Kauppapolitiikka

Suomi elää viennistä ja kansainvälisestä kaupasta. Kansainvälisen kauppajärjestelmän sääntöpohjaisuutta tulee pyrkiä jatkossakin edistämään ja vahvistamaan kaikin keinoin. Suomen yhteyksistä Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Venäjään, Saksaan sekä Pohjoismaihin, on pidettävä hyvää huolta. Myös Itämeren alue ja Baltian maat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia taloudellisen kanssakäymisen kehittämiselle.

2. Kilpailu ja markkinat

Kansallisen kilpailuviranomaisen, KKV:n resursseja pitäisi seuraavalla hallituskaudella kasvattaa merkittävästi. Hyvin toimivat markkinat ovat niin yritysten, kuluttajien kuin kansantaloudenkin etu. Kilpailurikkomusten, yrityskauppavalvonnan, määräävän markkinavoiman väärinkäytön estäminen ja tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaaminen kaikenkokoisille yrityksille kilpailuviranomaisen resursseja kasvattamalla nykyisestä noin 10 miljoonasta eurosta noin 50 miljoonaan euroon, on erinomaisen perusteltua. Tämä olisi valtiolta investointi, joka varmuudella maksaisi itsensä takaisin.

Julkisen sektorin kilpailu yritysten kanssa tulee lopettaa kokonaan. Esimerkiksi Ruotsissa julkinen sektori EI saa toimia alalla missä on yksityistä yritystoimintaa. Julkisomisteisten yritysten toimintaa markkinoilla tulisi seurata nykyistä voimakkaammin. Myös valtion omistajaohjauksen tulisi toimissaan kiinnittää voimakkaasti huomiota myös vapaasti kilpailtuihin ja toimiviin markkinoihin.

3. Koulutus & osaaminen

Koulutukseen tulee panostaa. Ammatillisten oppilaitosten opetuksen laatua tulee kehittää niin, että suomalaiset työnantajat saavat kouluista kykeneviä ja motivoituneita työntekijöitä. Yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa tulee tukea ja laajentaa. Laadukas ja tehokas koulutus on avain niin positiiviseen työllisyysasteen kehitykseen kuin myös syrjäytymisen vähenemiseen.

Turkuun tulisi saada insinööritieteiden tiedekunta. Seuraavan hallituksen tulisi tukea yliopistojen strategista profiloitumista. Turun seudulla on poikkeuksellista laivateollisuuden ja merenkulun kansainvälistä huippuosaamista koko Suomen mittakaavassa, joka tulisi saada maksimaalisesti Varsinais-Suomen ja koko maan käyttöön.

Jatkuvan oppimisen tukeminen. Yhteistyöhankkeet yritysten, ammatillisten korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Esimerkiksi insinööritieteiden tiedekunnan realisoituessa Turkuun, olisi mahdollista yhteistyössä yritysten kanssa suunnitella soveltuvin osin opetusohjelmaa kehittyvän yritystoiminnan ja työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Osan kursseista opiskelijat voisivat suorittaa yhteistyöyritysten kehitys- sekä R & D-hankkeissa ja työssä oppien.

4. Liikenne & logistiikka

Nopean junayhteyden – tunnin junan – rakentamistyöt tulisi seuraavalla hallituskaudella aloittaa. Merkittävä infrahanke Turun ja pääkaupunki Helsingin välillä toisi Varsinais-Suomeen talouskasvua, ja työpaikkoja. Myös raidehankkeen pitkän aikavälin ilmastoa hillitsevät vaikutukset ovat merkittävät. Raidehankkeessa tulisi myös pohtia, miten nykyiseen Tku-Hki henkilöliikenteeseen raiteilla saadaan mukaan tavarat ja hyödykkeet, joilla parannettaisiin toiminnan kannattavuutta. Nykyisellään painotus on lähes puhtaasti henkilöliikenteessä, joka pääasiassa kulkee välillä Tku-Hki-Tku kumipyörillä. Nopean junayhteyden kytkös lentokentille pääsyyn tulee huomioida.

5. Omistajuus

Yritysomaisuuden perintöverotuksen poistaminen (ns. Ruotsin malli). Nykyisin perilliset joutuvat pakolla myymään omaisuutta tai yhtiön osakkeita pystyäkseen maksamaan perintöveron. Ruotsissa perillinen ei maksa perintöveroa ellei myy yritystä 5 vuoteen ja sen jälkeenkin maksaa myyntivoittoveron määrästä joka ylittää perintöverotuksessa lasketusta yrityksen laskennallisen arvoon ylittävästä osuudesta.

6. Talouspolitiikka ja verotus

Verotuksen on oltava tehokasta, ennakoitavaa ja yrittämiseen kannustavaa. Verotuksen tiekartta 2030 ja eteenpäin: Yritysverotus on pidettävä ennustettavana ja kilpailukykyisenä. Suomesta on tehtävä houkutteleva ja ennakoitava investointiympäristö. Ansiotuloverotusta ei saa kenenkään kohdalla ainakaan kiristää. Verotusta tulisi päinvastoin maltillisesti keventää.

Yritysmaailman ja niiden omistajien näkökulmasta verotus viime vuosina on ollut ennalta arvaamatonta, epäoikeudenmukaista, tehotonta eikä ole kannustanut uusien työpaikkojen luontiin. Ennakoinnin parantamiseksi suuremmat veromuutokset tulisi saattaa voimaan 1-2 vuoden siirtymäajan puitteissa.

Toimintavarauksen palauttaminen koskemaan myös osakeyhtiöitä (PK-yrityksiä). Varaus voitaisiin tehdä tilikauden aikana maksetuista palkoista 20 – 30 % . Varaus vähentäisi verotettavaa tuloa ensimmäisenä vuotena täysimääräisesti ja tällöin 0 % verotusta ei tarvita. Varauksella ei voisi tehdä tappiota. Varaus purkautuisi tulokseen, jos tilikauden aikana maksetut palkat pienenevät tai päinvastoin, jos ne kasvavat varaus kasvaa. Varaus olisi vapaaehtoinen ja sitä voitaisiin purkaa tulokseen haluttaessa. Verohallinnolla on mekanismit jo olemassa ns. vapaehtoisten varausten seurantaan. Laki voisi olla tilapäinen esim. 5 vuotta. Valtio ei menetä mitään vaan toimintatapa auttaisi yrityksiä kasvussa ja suhdannevaihteluissa ja mahdollistaisi työllistämisen.

Investointivarauksen palauttaminen. Aikanaan investointivarauksen sai tehdä Pk-yritys. Se oli 20 % tuloksesta ennen veroja ja varauksesta 50 % oli talletettava (investointitalletus) Suomen pankkiin. Varauksen voitiin purkaa investointiin (käyttöomaisuuteen) viiden vuoden aikana sen tekemisestä. Valtio ei menettänyt verotuloja koska varausta vastaava määrä vähennettiin taseessa investoinnin arvoista ja siten poistopohja pieneni. Tällä tasattiin tuloeroja eri tilikausien välillä ja kannustettiin investoimiaan. Jos investointia ei ollut tehty viiteen vuoteen varauksen tekemisestä, varaus purkaantui tulokseen ja investointitalletus voitiin nostaa takaisin Suomen pankista.

Yrityskaupan myyntivoiton ja varainsiirtoveron määritys muutettava maksuperusteiseksi. Suoriteperusteen mukaan verot tulee maksaa, kun kaupasta on sovittu. Veroja joutuu maksamaan, vaikka kauppahintaa ei saisikaan esimerkiksi, jos ostaja ei kykene maksamaan sovittua kauppaa. Kun yritys on myyty, myyjä ei voi enää vähentää elinkeinotoiminnasta syntynyttä luottotappiota ja näin verokin jää lopullisesti myyjän tappioksi. Vain verottaja ansaitsee tällaisissa kaupoissa. Nykyinen suoriteperusteinen verotus ei kannusta myyjää osallistumaan kaupan rahoitukseen antamalla maksuaikaa ostajalle. Kun myyjä ei halua osallistua rahoitukseen, se lisää riskiä muiden rahoittajien silmissä. Tämä puolestaan vaarantaa koko rahoituksen ja nostaa lainakorkoa sekä lisää vakuus- ja takausvaateita. Syntynyt raskas ja jäykkä rahoitus lisää jatkavan yrittäjän yritysriskiä vaarantaen koko omistajanvaihdoksen.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus esim. SY:n ajaman mallin mukaan: “Luodaan listaamattomille osakeyhtiöille nettovarallisuudesta riippumaton osinko- veromalli, jossa osingot olisivat 30 000 euroon asti 25 prosenttisesti veronalaista pää- omatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa. Pääomatuloveron ollessa 30 prosenttia yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste voitonjaon osalta olisi 26 prosenttia (kuten nykyisinkin). Lisäksi 30 000 euroa ylittävästä osingosta 40 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 60 prosenttia verovapaata tuloa, jolloin kokonaisveroaste olisi 29,6 prosenttia. Yli 30 000 euron osinkojen osalta kokonaisveroaste olisi lähellä nykyistä pääomatuloverotuksen tasoa.”

7. Teollisuus

Julkisiin innovaatiopanostuksiin tarvitaan seuraavan hallituksen toimesta korotus heti hallituskauden alussa.

8. Kehittyvä ja tuottava työelämä

Työperäistä maahanmuuttoa tulee nopeuttaa ja sujuvoittaa. Ulkomaalaisen osaajan palkkaamisen tulisi olla helppoa. Oleskeluluvan saannille tulisi asettaa lyhyt maksimiaika. Työperäisen maahanmuuton yleistyessä olisi tuettava suomen kielen opintoja työelämään integroitumisen helpottamiseksi.

Sairasloman omavastuun 1-2 ensimmäisen päivän siirtäminen työntekijöille. ns. Ruotsin malli, jossa kansakunta tervehtyi Nobelin palkinnon arvoisesti.

Arkipyhät. Palkalliset arkipyhät on siirrettävä takaisin viikonloppuihin. Esim. Espanjassa arkipyhäkorvausten palkallinen määrä on rajattu 6 päivään vuodessa.

Sosiaalikustannukset lomakorvauksista, lomapalkoista, äitiys- ja isyyslomista sekä arkipyhäkorvauksista on poistettava koska korvauksia ei makseta tehdystä työstä vaan omasta/vapaaajasta.

Tilintarkastuspakon muuttaminen koskemaan vain yrityksiä, joilla on yhden miljoonan tasearvo ja omistajat eivät kuulut YEL piiriin. Tilintarkastajien tarkastusraportti annetaan omistajille (yhtiökokoukselle) koskien yhtiön johdon ja hallinnon toimia. Usein nämä ovat samat henkilöt.

Raja voisi olla esim. jos johto omista 67% yrityksestä (eli on YEL alainen yritys) yhdessä perheenjäsenten kanssa niin tilitarkastusta ei tarvita. Tällä poistettaisiin turhaa byrokratiaa (Ruotsin malli).

Yrityssaneeraus. Käytäntöä yrityssaneerauksesta on muutettava siten, että yrityssaneerausmenettelyn ensimmäistä askelta tulee automatisoida ja nopeuttaa paljon. Nykyään yrityssaneeraushakemuksen jättäneistä yrityksistä pääsee saneerauksen piiriin 30% ja konkurssin välttää 15%. Saneerausmenettelyn aikana kyseiset yritykset kuitenkin vääristävät markkinaa. Päätös saneeraukseen pääsemisestä kestää saada tällä hetkellä jopa yli puoli vuotta. Ajatus saneerauslain takana on hyvä ja sen avulla saadaan pelastettua elinkelpoisia yrityksiä. Oletuksemme mukaan, näitä selvinneitä yrityksiä on kohdannut joku shokki, jonka korjaamisen avulla yritys on pystynyt jatkamaan toimintaansa, tuottaen työtä ja veroja yhteiskuntaamme. Systemaattista tappiota tekevän yrityksen tukeminen ei kuitenkaan ole hyväksyttävää.

Toivommekin, että tuleva hallitus on ensisijaisesti päätöksentekokykyinen ja -haluinen. Nyt vaaditaan valtiomiesmäisyyttä ja johtajuutta. Suomalaisten tulee tehdä työtä yhdessä yhteisen päämäärän eteen. Vastakkainasettelulla ei ole voittajia.

Lisätiedot

Tomi Taipale
Puheenjohtaja
0500 838 553

Urho Blom
Varapuheenjohtaja
0400 475 033